Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta |
§ 220 |
18.11.2009 |
PAKOLAISKESKUS
613/49/490/2009
VARKOULA § 220
Taustaa
Kaupunginjohtaja on pyytänyt varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa mahdollisen pakolaiskeskuksen perustamisesta Lieksaan. Alustavasti pakolaiskeskuksen perustamispaikaksi on suunniteltu Märäjälahden kiinteistöä. SPR on arvioinut, että Lieksan Märäjälahteen olisi kannattavaa avata 240 henkilön vastaanottokeskus. Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt asiaa 20.8.2009 § 151. Lautakunta on todennut suhtautuvansa asiaan myönteisesti. Lisäksi lautakunta on todennut, että Lieksa voisi antaa kuntapaikan 30 pakolaiselle vuosittain. Lieksan kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa 19.10.2009 § 408. Kaupunginhallituksen esittelytekstissä on selvitetty pakolaisia ja maahanmuuttajia koskevia päätöksiä Lieksassa.
Turvapaikan hakijoiden vastaanotosta, pakolaisten kuntiin sijoittumisesta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta säädetään kotouttamislaissa. Kustannusten korvaamisesta kunnille säädetään valtioneuvoston päätöksessä VNp 512/1999.
Turvapaikanhakija = henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskelulupaa vieraasta maasta. Turvapaikan hakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka.
Pakolainen = ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen.
Turvapaikanhakijoiden määrä on viime vuonna kasvanut paljon ja näyttää edelleen kasvavan. Vuonna 2008 turvapaikanhakijoita oli Suomessa 4036, kun määrä vielä 2007 oli 1505. Erityisesti yksin tulevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on huomattavasti noussut (v. 2007 96, v. 2008 706). Kuluvana vuonna arvioidaan saapuvan noin 5500 - 6000 turvapaikanhakijaa; heistä alaikäisiä 1000. Pakolaisista 750 on kiintiöpakolaista. Alaikäiset saavat yleensä oleskeluluvan ja heidät sijoitetaan kuntiin. Oleskeluluvan saaneilla on yleensä oikeus perheen yhdistämiseen. Perheenjäsenten myötä kuntaan tulevien pakolaisten määrä saattaa nousta ennalta suunnitellusta. Soile Syrjäläisen ilmoituksen mukaan Lieksassa asuu tällä hetkellä 24 Suomeen pakolaisena tullutta ja oleskeluluvan saanutta henkilöä. Kaupunki on tarjonnut 10 henkilölle ns. kuntapaikan ja 14 henkilöä on saanut opiskelupaikan Lieksasta. Lieksassa asuu 31.12.2008 tilaston mukaan 113 ulkomaalaista, mikä on 0,88 % koko asukasmäärästä. Tämän lisäksi kaupungissa lienee noin 100 ulkomaalaista vaihtelevien syiden takia, jotka eivät näy tilastossa. Suomessa ulkomaalaisia on keskimäärin 2,7 % koko väestöstä ja Pohjois-Karjalassa noin 1,54 % asukkaista.
Vastaanottokeskus
Vastaanottokeskuksen ylläpitäjänä voivat olla valtio, kunnat ja järjestöt (yleensä SPR). Myös yksityisillä palveluntuottajilla on mahdollisuus sellainen perustaa. Tällä hetkellä valtion ylläpitämiä keskuksia on 2, kuntien ylläpitämiä 9 ja SPR:n 4.
Vastaanottotoiminnan tavoitteena on ylläpitää turvapaikanhakijan oman elämän hallintaa ja aktiivisuutta, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja luoda turvapaikanhakijalle kotouttamisen välineitä (suomen kieli ja työnteko), joilla hänen mahdollista kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistetaan.
Vastaanottokeskuksen palvelut ovat seuraavat:
-väliaikainen majoitus
-välttämätön sosiaaliturva (toimeentulotuki)
-akuutti välttämätön sairaanhoito (sairaanhoitaja vastaanottokeskuksessa, lääkäri-, neuvola- ja hammashoito sekä erikoissairaanhoito ostopalveluina)
-tulkkipalvelut ja oikeusapu; vastaanottokeskus järjestää
-lapsille koulu (oppivelvollisuusikäiset alueen kouluissa)
-työ- ja opiskelutoiminta; vastaanottokeskus järjestää
Tilojen kunnostuksesta tarkoitukseen on mahdollisuus saada korvaus. TE-keskus korvaa hyväksytyn talousarvion puitteissa myös kohtuulliset kustannukset vastaanottokeskuksen kalustuksesta (irtaimisto) ja tarvikkeista.
Vastaanottokeskuksen ylläpitäjälle korvataan toiminnasta aiheutuvat palkka-, sosiaali-, matka-, työterveyshuolto ym. henkilöstökustannukset sekä koulutuskustannukset hyväksytyn talousarvion mukaisesti.
Taloudelliset korvaukset
Pääperiaate kustannusten jaosta ja korvaamisesta kunnille on seuraava: Valtio maksaa turvapaikanhakijoiden vastaanotosta koko turvapaikkaprosessin ajan ja maksaa vastaanottokeskuksen kulut täysimääräisesti. Poikkeuksen muodostavat turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin kustannukset, jotka jäävät kunnalle. Kun turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, voivat kunnat tehdä TE-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanotosta ja vastaanoton kustannusten korvaamisesta kotouttamislain mukaan.
Valtio maksaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle kustakin oleskeluluvan saaneesta turvapaikanhakijasta valtioneuvoston vahvistaman korvauksen. Valtio maksaa laskennallista korvausta yli 7-vuotiaasta pakolaisesta 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Lisäksi kunnalle korvataan mm. tulkkipalvelun kustannuksia ja pitkäaikaisen sairauden kustannuksia, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan.
Kustannusten korvaukset ovat pysyneet samoina vuodesta 1993, eivätkä enää kata kustannuksia. Lisäksi korvausaika, 3 vuotta, on osoittautunut liian lyhyeksi. Vuonna 2010 pakolaisten vastaanoton laskennallisia kustannuksia nostetaan 10 prosentilla. Esimerkiksi yli 7-vuotiaan henkilön osalta laskennallinen korvaus on jatkossa 2090,5 euroa/vuosi ja alle 7-vuotiaista maksettava korvaus 6845 euroa/vuosi. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat kuitenkin nousseet vuodesta 1993 45,6 %, joten korotus ei kata kustannusten nousua kokonaisuudessaan.
Kaikki pakolaiset eivät hyvin erilaisten taustojensa vuoksi työllisty, vaan saattavat tarvita yhteiskunnan tukea selviytymiseensä pitkään. Kotouttamisohjelman laatiminen on edellytys sille, että kunta voi saada valtiolta korvausta pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen
Kunnan velvollisuus on järjestää jokaiselle kunnassa asuvalle oppivelvollisuusikäiselle lapselle perusopetusta. Turvapaikanhakijalapset ovat oppivelvollisia ja käyvät koulua turvapaikkaprosessin aikana. Turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin kustannukset jäävät kunnan vastuulle, niitä valtio ei korvaa erikseen.
Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus ovat osa kunnan normaalia palvelua, joka rahoitetaan yleisen valtionosuuden kautta. Vuoden 2006 alusta perusopetuksen valtionosuudessa on huomioitu vieraskieliset oppilaat. Valtionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja korotetaan vieraskielisten oppilaiden osalta määrällä, joka on 20 % perusopetuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Lisäksi kunnat voivat järjestää maahanmuuttajalapsille perusopetukseen valmistavaa opetusta, johon suoritetaan valtion määrärahoista valtionosuutta, nykyään puolen vuoden ajalta, mutta se on esitetty nostettavaksi vuoteen. Epäkohtana on maahanmuuttajan asuinkunnan vaihtuessa valmistavan opetuksen valtionosuuden menetys kummankin kunnan osalta, koska opetusministeriön tulkinnan mukaan valtionosuus myönnetään vain siinä tapauksessa, että koko oppimäärä on suoritettu yhdessä ja samassa kunnassa. Omaa uskonnonopetusta on järjestettävä maahanmuuttajakoululaisille kolmen oppilaan järjestämisvelvollisuuden mukaan, mikä lisää opetuksen järjestämiskustannuksia. Hangossa on arvioitu, että maahanmuuttajille annettavan tukiopetuksen ja erilaisten ryhmien kieltenopetuksen valtionosuus on noin 80 % todellisista kustannuksista.
Sivistyspalveluiden näkökulmasta maahanmuuttajien koulutustarpeen selvittäminen ja valmistavan opetuksen yleisten edellytysten järjestäminen on mahdollista joskin haasteellista. Lieksa joutuu järjestämään koulunkäyntimahdollisuuden kaikille kouluikäisille, joita voi olla n. 50 - 60, jos koko pakolaiskeskuksen asiakkaiden määrä on yhteensä 240 turvapaikanhakijaa ja pakolaista. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt Lieksan kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman 18.2.2009 § 36, jonka mukaisesti opetusta voidaan perusopetusikäisille lapsille järjestää.
Punkalaitumella toiminnassa on erikoistuttu alaikäisten lasten ja nuorten sekä perheiden vastaanottoon. Punkalaitumen pakolaiskeskuksen asiakkaiden opetuksesta vastaavan koulun johtaja Kai Lindvall toteaa, että pakolaiskeskuksen perustaminen vaikuttaa perusopetuksen järjestämiseen paikkakunnalla. Erityisiä ponnisteluja vaatii aloitusvaihe, kun kerralla on tulossa suuri joukko oppilaita valmistavaan opetukseen. Valmistavan opetuksen järjestämisen kannalta pakolaiskeskuksen lasten jatkuva vaihtuvuus on ongelma, jos valmistavaa opetusta varten perustetaan oma luokkansa. Aloitusvaiheeseen kannattaa kuitenkin panostaa. Esimerkiksi Punkalaitumella parhaiten on onnistuttu silloin, kun lapset on integroitu mahdollisimman paljon suomalaisten lasten koulun toimintaan ja arkeen.
Kai Lindvallin mukaan perusperiaate on, että valmistavan opetuksen ryhmässä ei voi olla yli kymmentä oppilasta ja ala- ja yläkoululaisia ei voi opettaa samassa ryhmässä. Opetushallitus suosittaa, että ryhmissä olisi enintään kahdeksasta kymmeneen oppilasta. Integrointia kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa taito- ja taideaineissa, muissa aineissa vasta sitten, kun riittävä alkeiskielitaito on saavutettu eli noin vuoden valmistavan opetuksen jälkeen. Noin 60 oppilaan opetuksen järjestäminen vaatisi arviolta seitsemän opettajan työpanoksen.
Opetuksen järjestämisen kannalta haasteena voidaan nähdä oppilaiden siirtäminen perusopetukseen valmistavan opetuksen tuntien täyttyessä. Erityisen haastava tilanne on 10-16 vuotiaiden lasten kohdalla, joilla ei ole aiempaa koulutaustaa.
Valmistavan opetuksen ryhmissä kielten opetuksen järjestäminen on haasteellista. Punkalaitumella somalin ja kurdin kielet opetetaan etäopetuksena. Opetus ostetaan Tampereen kaupungilta. Henkilökunnan koulutusta on ostettu OPEKO:sta, TE-keskuksesta ja SPR:stä.
Positiivisena asiana voidaan pitää sitä, että suomalaiset lapset oppivat suhtautumaan luontevasti maahanmuuttajiin ja oppivat jo peruskoulussa monikulttuurisuustaitoja. Kansainvälisyyskasvatuksesta tulee osa koulun tavallista toimintaa. Todennäköisesti opittuja monikulttuurisuustaitoja tarvitaan myöhemmin työelämässä.
Ammatillinen koulutus ja lukio
Mahdollisen pakolaiskeskuksen toiminnan vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen on keskusteltu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksan ammattiopiston rehtorin Jari Jolkkosen kanssa 20.10.2009. Keskustelussa todettiin, että pakolaiskeskuksen sijoittuminen Lieksaan voisi olla ammattiopiston ja aikuisopiston kannalta taloudellisesti hyvä asia, jos keskuksen asiakkaat saadaan ohjattua nopeasti koulutukseen. Esimerkiksi 30 uutta opiskelijaa tuottaisi 270 000 € vuodessa lisää tulorahoitusta vuoden 2009 yksikköhinnoilla. Tutkintoperusteiseen ammatilliseen koulutukseen pääseminen edellyttää kielitestin läpäisemistä, minkä takia suomen kielen opetuksen tehokas alkaminen välittömästi turvapaikan hakijan saavuttua on ensiarvoisen tärkeää. Myös valmistava koulutus pitäisi aloittaa mahdollisimman pian. Kun kielitaito on saavutettu, tulisi pakolaiskeskuksen asiakkaiden ja kuntaan sijoitettujen pakolaisten hakeutuminen koulutukseen varmistaa. Ellei koulutukseen sijoittuminen onnistu, on työpaikan saaminen tulevaisuudessa erittäin haasteellista. Tämä voi johtaa maahanmuuttajien syrjäytymiseen, josta seuraa kustannuksia erityisesti kunnan sosiaalitoimelle. Etenkin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ohjaukseen on kiinnitettävä huomiota.
Pakolaisten osallistuminen lukiokoulutukseen on mahdollista. Esimerkiksi Kemissä maahanmuuttajat voivat suorittaa lukio-opintoja ja saada lukiosta päästötodistuksen sekä ylioppilastutkinnon. Lukiokoulutukseen osallistuvan henkilön valtionosuus vuonna 2009 on 5395 euroa/opiskelija. Lukiokoulutukseen osallistuminen edellyttää hyvää kielitaitoa kuten ammatillinen kouluttautuminenkin.
Sivistyspalvelukeskuksen ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä koulutustarpeet
Maahanmuuttajien tukipalveluiden kehittämisen tarve tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa Lieksassa. Maahanmuuttopalveluiden keskittäminen osaksi kaupungin palvelua on tarkoituksenmukaista. Maahanmuuttajien erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat asettavat hallinnolle uuden haasteen. Näin ollen pakolaiskeskuksen tulevien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen toteuttamista mietittäessä olisi syytä huomioida myös muut maahanmuuttajat kuten esimerkiksi työperäiset maahanmuuttajat. Ohjaus- ja neuvontapalvelut voisivat palvella kaikkia maahanmuuttajia.
Sivistyspalvelujen näkökulmasta maahanmuuttokoordinaattori tulisi palkata maahanmuuttajien koulutustarpeen selvittämistä ja valmistavan opetuksen yleisten edellytysten järjestämistä varten. Tehtävä olisi eri kieli- ja uskontoryhmien opettajarenkaan kokoaminen ja ylläpito. Koordinaattorin tehtäväkenttään kuuluisi koulujen tulkkipalvelujen järjestäminen ja yhteistyö koulun moniammatillisten ryhmien kanssa.
Sivistyspalvelukeskuksen talousarvio vuodelle 2010 ei mahdollista osallistumista koordinaattorin palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin. Kai Lindvallin mielestä haasteellisena asiana voidaan pitää ensi vaiheessa sopivan henkilökunnan rekrytoimista maahanmuuttajien opettamiseen ja ohjaamiseen. Tarvitaan ihmisiä, jotka eivät pelkää uusia outoja tilanteita ja jotka pystyvät löytämään luovia ratkaisuja ongelmatilanteissa.
Lieksalaisten ja pakolaiskeskuksen asiakkaiden mahdollisten ristiriitatilanteiden ennaltaehkäiseminen ja selvittäminen vaatii osaavaa työvoimaa sekä molempien osapuolten suvaitsevaisuutta ja joustavuutta.
Nuorisotoimen painopistealueena on monimuotoisen nuorisotyön vahvistaminen. Se tarkoittaa muun muassa panostusta maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa tehtävään työhön. Lieksan kaupungin nuorisotoimen näkökulmasta haasteeksi nousee monikulttuuristen kohtaamispaikkojen luominen lieksalaisten ja Lieksaan sijoitettujen nuorten kohtaamisille. Nuorisotyöntekijöille ja nuorten parissa työskenteleville on järjestettävä em. nuorten kanssa monikulttuurisen toiminnan koulutusta. Vapaa-ajantoiminnalla on suuri merkitys nuoren persoonallisuuden ja ystävyyssuhteiden muodostumiselle. Liikunta- ja kulttuuriseurojen toimintaan osallistuminen helpottaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Aikuisille kansalaisopiston kurssit ja niiden tarjoamat harrastusmahdollisuudet sekä kontaktit luovat mahdollisuuksia mielekkäälle asumiselle uudessa kotikunnassa.
Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ollessa sivistyspalvelukeskuksen asiakkaina muun muassa kansalaisopiston, kirjaston, nuorisotoimen ja uimahallin palveluissa palveluiden käyttäjien määrä lisääntyy. Tämä on myönteinen asia palvelun järjestäjälle. Haasteena asiakaspalveluissa ovat kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat sekä ohjaus- ja neuvontapalveluiden järjestäminen. Asiakkaiden palvelu vie aikaa 1,5 - 2 kertaa enemmän kuin suomenkielisen asiakkaan palvelu, mikä johtanee lisähenkilöstöresurssitarpeisiin, jos kielitaidottomien asiakkaiden määrä merkittävästi lisääntyy.
Yhteenveto taloudellisista seikoista
Pakolaisten vastaanottokeskuksen kulut korvataan sopimuksen mukaan täysimääräisesti, kunhan keskuksen toiminnan kustannusarvio on etukäteen hyväksytetty valtionviranomaisella. Turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin kustannukset jäävät kunnan vastuulle.
Kun turvapaikkaprosessi on ohi, ja turvapaikka myönnetty, vastaanottokeskuksesta muutetaan TE-keskuksen kanssa sopimuksen tehneisiin kuntiin. Sosiaali- ja terveyslautakunnan esittää 30 pakolaisen ottamisesta Lieksaan vuosittain. Kun pakolainen on muuttanut kuntaan, valtio maksaa kolmen vuoden ajan laskennallista korvausta yli 7-vuotiaasta 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa, mikä on Kuntaliiton laskelmien mukaan vajaat 50 % todellisista kustannuksista. Tämän lisäksi valtio maksaa kolmelta vuodelta pakolaisten toimeentulotukimenot sekä rajoittamattomalta ajalta pitkäaikaisen sairauden kustannuksia, mikäli henkilö on ollut hoidon tarpeessa jo Suomeen tullessaan. Lisäksi maksetaan tarpeelliset tulkkikustannukset. On huomattava, että kotikuntaoikeuden saaneiden korvausten maksun päätyttyä kustannukset jäävät kokonaisuudessaan kaupungin maksettaviksi.
Tämä tullee kuormittamaan ja aiheuttamaan kustannuksia erityisesti sosiaali- ja terveystoimelle, jos kotouttamisessa, koulutukseen ohjaamisessa ja työllistämisessä ei onnistuta.
Oppivelvollisuusikäisten osalta valtionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja korotetaan vieraskielisten oppilaiden osalta määrällä, joka on 20 % perusopetuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
Vastaanottokeskus tuo paikkakunnalle noin 20 uutta työpaikkaa. Jos työntekijät ovat Lieksan kaupungin asukkaita, olisi verotulokertymä kaupungille noin 78 000 euroa. Lieksan kaupunki hyötyisi myös siitä, että pakolaiskeskuksen asiakkaille toimeentulotukena maksettu raha jäisi paikkakunnan palveluntuottajille ja liikkeisiin. Kristiinankaupungissa on arvioitu, että 150 paikan pakolaiskeskus toisi paikkakunnalle noin 840 000 euroa vuodessa (kh 22.06. § 255). Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen arvioi 19.10.2009 järjestetyssä pakolaiskeskustelussa, että 240 pakolaisen keskuksen budjetti on noin 3 miljoonaa euroa, josta noin 80 % jäisi paikkakunnalle.
Kaupunginjohtaja Esko Lehto esitti 19.10.2009 mahdollisuutta selvittää pakolaisten sijoittamista Lieksan keskustan alueella sijaitseviin kiinteistöihin, jotka ovat Lieksan kaupungin omistamia ja nykyisin vajaakäytössä. Näin pakolaiskeskuksen toiminnasta saatavat vuokratulot tulisivat suoraan Lieksan kaupungille. Kiinteistöjen kunnostamiseen voitaisiin käyttää valtion rahoitusta, mikä nostaa huoneistojen arvoa. Kristiinankaupungissa pakolaiskeskuksen vuokratuloiksi on arvioitu 162 000 euroa vuodessa.
Sivistystoimeen tulisi palkata maahanmuuttokoordinaattori selvittämään maahanmuuttajien koulutustarpeita sekä valmistavan opetuksen yleisten edellytysten luomista varten. Palkkauskustannus on noin 30 000 - 40 000 euroa vuodessa. Jos oletetaan, että perusopetuksen asiakkaiksi tulee 60 lasta, joudutaan palkkaamaan seitsemän opettajaa lisää. Tällöin opetushenkilöstön palkkakustannukset olisivat noin 280 000 euroa vuodessa. Yhteensä lisäkustannuksia tulisi opetustoimelle 320 000 euroa vuodessa. Huomattava osa kustannuksista saataisiin valtiolta korvauksena kahden vuoden kuluttua pakolaiskeskuksen toiminnan aloittamisesta. Valmistavan opetuksen ja perusopetuksen kustannukset on huomioitava sivistystoimen talousarviota laadittaessa, jos pakolaiskeskus sijoittuu Lieksaan.
Lieksan väestörakenteen kannalta olisi hyvä, että kuntaan sijoitettaisiin ensisijaisesti lapsiperheitä. Jos lapsiperheitä sijoitetaan Lieksaan, lapsiperhepalvelujen tarve tulee lisääntymään pakolaisstatuksen saaneiden siirtyessä asumaan kuntaan. Sivistyspalvelukeskuksen toiminnoista tällä on vaikutusta päivähoitopalvelujen kysyntään ja kustannuksiin.
Muiden sivistystoimen palvelujen lisääntyvä ohjaus- ja neuvontatarve tulee ottaa huomioon palvelujen resurssoinnissa.
Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus sekä valtion viranomaiset arvioinevat mahdollisen vastaanottokeskuksen vaikutuksia toimintaansa ja talouteensa erikseen.
Sivistysjohtaja:
Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää lausuntonaan todeta, että
-pakolaiskeskuksen toiminnasta sivistystoimelle aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon sivistyspalvelukeskuksen talousarviota laadittaessa, jos pakolaiskeskus sijoittuu Lieksaan
-hyväksyä sivistysjohtajan lausunnon pakolaiskeskusasiassa
-maahanmuuttajien perusopetuksesta aiheutuvien kustannusten korvaukset valtiolta ovat liian pienet. Valtion tulisi korottaa korvaukset vastaamaan todellisia kustannuksia.
Päätös:
Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päätti lausuntonaan todeta yksimielisesti että
-pakolaiskeskuksen toiminnasta sivistystoimelle aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon sivistyspalvelukeskuksen talousarviota laadittaessa, jos pakolaiskeskus sijoittuu Lieksaan
- on tarkoituksenmukaisempaa sijoittaa pakolaiset Märäjälahden sijasta Lieksan kaupungin keskustan alueen kiinteistöihin
-hyväksyä sivistysjohtajan lausunnon pakolaiskeskusasiassa
-maahanmuuttajien perusopetuksesta aiheutuvien kustannusten korvaukset valtiolta ovat liian pienet. Valtion tulisi korottaa korvaukset vastaamaan todellisia kustannuksia.
Jakelu:
Kaupunginjohtaja Esko Lehto
Lisätietoja:
Sivistysjohtaja Jarkko Määttänen, p. 013-689 4101,
sähköposti jarkko.maattanen@lieksa.fi
Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan pöytäkirjanpitäjä Eeva Saarelainen, p. 013-689 4103, sähköposti eeva.saarelainen@lieksa.fi